Elokuun viikonloppu

Kahden viikon työputken jälkeen oli mukava palata hetkeksi Kuutamolle. Vähän olivat jo yöt kylmenneet, eikä ollut enää niin mukava pujahtaa illalla kylmän kosteisiin makuupusseihin, mutta muuten oli oikein kiva viikonloppu. Koska lähdin jo torstaina iltapäivällä reissuun, sain olla perillä lähes kolme päivää. Torstai-iltana ei mitään kummempia kerennyt puuhastelemaan, kunhan huilin ja tehtiin ruokaa illalla mökin pihagrillissä. Isäntä olikin jo siellä odottelemassa, kun oli ottanut varaslähdön jo edellisenä sunnuntaina.

Perjantaipäivä meni kirppisteltan purussa ja viimeisten tavaroiden kuljettamisessa mökillemme. Ne olivat olleet vielä teltassa tähän saakka, mutta nyt oli jonkun toisen vuoro vuokrata sitä, joten haalimme porukkaa purkutalkoisiin. Illalla poikkesimme erään ystävän luona kylässä ja saunomassa ja sen jälkeen suuntasimme kohti seurantalolla järjestettävää Karaoketanssi-iltaa. Mukavasti riittii porukkaa laulamaan, kuin myös tanssimaan ja mekin innostuimme pyörähtelemään tanssilattialla oikein ennätysmontakertaa.

Lauantaina aamupäivällä poikkesimme kylän kaupalla ja touhusimme kaikkea pientä myös mökillämme.

Iltapäivällä oli vuorossa punaisten viinimarjojen keruu pihapiiristämme. Onneksi vanhat villiintyneet pensaat eivät olleet ihan menneet pilalle vuosien saatossa ja sainkin ihan mukavan saalin tyhjentämällä kolme pikkuista, mutta ihan mukavasti satoa antavaa pensastamme.

Sunnuntaipäivä kului nopeaan pakatessa ja saimme kaiken tohinan keskelle vielä erään ystäväpariskunnankin vierailulle. Pakkasimme ja siivosimme vähän paikkoja ja lopuksi hurautimme tätini luokse iltakylään, josta pikaisesti kahvit juotuamme jatkoimme matkaa (n. 250km) takaisin kotiin.

Loma Kuutamolla 4

Viimeinen kolmannes lomasta jäljellä ja vielä niin paljon tekemistä.

Meillä oli suunnitteilla suuren pihakirppiksen järjestäminen seuraavalle viikolle ja sen kanssa touhusimme koko seuraavan viikon vaihteen. Onneksi saimme talkoo porukkaa kantamaan valtavan teltan paikalle ja kokoamaan sen. Samoin pöytien ja tuolien kantamiseen oli porukkaa mukavasti paikalla. Omien kirppistavaroidenkin paikalle tuominen oli luku sinänsä, sillä meillä oli paljon myös suurta ja painavaa tavaraa myynnissä. Koska oli tarkoitus, että muutkin voivat tuoda myytäväksi omia tavaroitaan, niin organisoin myös pöydät jokaiselle ja oman numerosysteemin, jonka avulla pystyin seuraamaan jokaisen myyntiä ja tilittämään kunkin rahat, kuten kuuluu. Kassan sain lainaksi kyläkaupalta ja se oli ihan kullan arvoinen apu se.

Kaiken tällaisen puuhailun vuoksi mökillämme ei tapahtunut juuri mitään ja kaikki romppeet ja roinat senkun koristivat pihapiiriämme juuri siellä, minne ne kuormasta milloinkin satuttiin purkamaan.

Talkooväki töissä

Katos jo paikoillaan ja sitten vaan seiniä rakentelemaan.

Iltaisin ei jaksanut muuta, kuin ruokaa tehdä ja käydä rannassa pesulla.

Seuraava reilu viikko menikin sitten lähes totaalisesti pihakirppiksen hoitamisessa. Istuin myyjän paikalla 18-25.7. n. 9.30-18.00 joka ikinen päivä. Siinä ei paljon jäänyt aikaa, eikä energiaa muuhun puuhasteluun. Joitain kuvia kuitenkin siltäkin ajalta sain kokoon ja viimeisellä lomaviikolla sitten riennettiin kilpaa ajan kanssa kuin heikkopäiset, että ehdimme tehdä kaiken mitä piti ja käydä joka paikassa, missä vielä emme olleet ehtineet poiketa.

Kirppiksen ensimmäisinä päivinä kaikki eivät olleet vielä tuoneet tavaroitaan myyntiin.

Iltaisin puhkiväsyneenä rakentelimme grillissä jotain syötävää. Niin hirveästi ei jaksanut panostaa siihen puoleen.

Viikonlopulle (la-su) meillä oli suunnitelmissa järjestää myös muurikkalettumyyntiä. Isäntä toimi hovipaistajana ja hyvin taas kaupaksi kävivätkin.

Lauantaina saimme mukavan porukan lettukahville ja he jättivät muiston käynnistään kaupan parkkipaikan asfalttiin. Mekin saimme käydä tekemässä oman puumerkkimme kuvaan. Minä piirsin kukan ja isäntä auton - kuinkas muuten?`:)

Kun seuraavalla viikolla olimme vihdoin tiistain maissa saaneet suurimman osan tavaroista pois myyntikatoksesta, niin silloin oli taas aikaa muullekin touhulle. Isäntä kavereineen lähti kaivinkoneen huoltohommiin. Vanhaa, kauan seisonutta konetta yrittivät jääräpäisesti käyntiin niin kauan, että vihdoin se onnistui ja työ palkittiin. Kamalat savut se kyllä ampaisi ilmoille.

Illalla vietimme aikaa kylän väen kanssa paikallisen nuorisoseuran baarissa istuskellen ja mukavia jutustellen. Ilmakin oli mitä upein.

Loppuviikolla matkustimme vielä parin päivän reissulle isännän lapsuuden kotiin. Matkalla poikkesimme upean järven rannalla jätskillä ja kahvilla.

Kun palasimme torstaina illalla mökille, oli perjantaina jo aika pakata ja lähteä kohti kotia. Niin se loma sitten taas meni, että hurahti. Onneksi vielä ehtisin mökille ainakin pari kertaa, ennen kuin tulee syksy ja kylmät yöt. Silloin mökki on taas jätettävä oman onnensa nojaan aina kevääseen saakka.

Loma Kuutamolla 3

On heinäkuun alku ja lomaa vielä ihanat 4 viikkoa jäljellä.

1.7.2011

Talkoopäivä. Huomenna on vuosittainen kyläjuhla ja meilläkin paljon tehtävää tänään, sillä  olemme tänä vuonna mukana muurikkalettuja paistamassa ja myymässä. Lapsillekin nousi pomppulinna.. valitettavasti vain hetkeksi, sillä talkooväki huomasin vuokratun laitteen vialliseksi ja se tyhjeni lähes samantien.

Näytelmälavakin oli jo kunnossa.

Taisi talkooväellä olla hommissa välillä kuumat oltavat, kun pää piti laittaa pakastimeen.

2.7.2011 Markkinapäivä. Työntäyteinen päivä, jonka aikana ei kuvaamaan paljon ehtinyt.

Illalla bailattiin kotikylän pojan bändin tahdissa.

Seuraavalla viikolla oli vuorossa mm. Tuurin keikka

Sitten oli aika jo välillä keskittyä mökkihommiinkin.

Grillikatos sai vihdoin "lattian".

Kun isäntä touhus lattian kanssa, minä kyllästin pihalaattoja.

Töiden jälkeen oli mukava nauttia lämpimästä illasta järven rannalla.

Isäntä uskaltautui uimaan. Minä en.

Iltapalaksi tietysti rantagrillissä makkaraa

Loma kuutamolla 2

Kesäkuun loppupäivät menivät kaikenlaisen puuhastelun ja lukuisten kyläreissujen merkeissä.

Juhannuspäivänä 25.6.2011 kävin pienellä kävelyllä järven rantamilla ja kuinka ollakaan, myös oman kylän julkkis sattui kavereineen tulemaan vastaan. Moikattiin tottakai ja Juhannukset toivoteltiin.

Jussina pitää ehdottomasti kuvata myös Suomen kesään kuuluvia asioita. Ainakin pihamme heinäseiväs ja kesäinen metsätie sopivat hyvin tähän aikaan. Niin ja onhan meillä tuossa tontin rajalla juhannuskoivutkin sopivasti valmiina.

Tontillamme kasvaa kaikkea kivaa ja kaunista.

Illalla isännän veli kävi tuomassa meille mieluisan yllärin, josta riitti herkuteltavaa pitkäksi aikaa.

Iltagrillissä paistui myös kala.

Toinen juhannuspäivä (26.6) aika kului kylävierailulla ja mökkikuvia ei juurikaan ehtinyt napsimaan.

Alkuviikosta (27-28.6) aloitimme mökillä eteisen tyhjentämisen. Tarkoitus oli saada vanhat, vinoon taipuneet tukipaalut poistettua ja kesän aikana uudet valettua tilalle. Meillä kun ei ole vielä valmista ulkorakennusta, niin eteisen tyhjennys oli urakka sinänsä, sillä olimme varastoineet aikalailla mm. painavia työkaluja ja -koneita sen nurkkiin.

Välillä pisti nostaa hanskatkin kuivumaan.. Onneksi emme sentään laittaneet niitä naulaan.

Iltasella ehti vähän kuvailemaankin ja tästä ruusurönsypensaasta pidän eritysesti, vaikkei se mikään kaunis varmaan monen mielestä olekaan, kun on aivan villinä saanut kasvaa minne tahtoo.

Illan vietimme tavan mukaan taas rannalla auringonlaskua ihastellen, grillaten ja kuvia ottaen.

Seuraava päivä (29.6) kului lähes samoissa merkeissä kuin edellinenkin, mutta koska oli isännän merkkipäivä, niin toki kävin poimimassa hänelle nimipäiväkukkia kahvipöytään.

Lounaaksi söimme "englantilaisen aamiaisen" suoraan grillistä.

Sitten mies lähti tapansa mukaan illalla kylän porukan kanssa pelaamaan jalkapalloa. Mukavasti ovatkin pienellä kylällä saaneet sakin innostumaan kahdesti viikossa paikanpäälle.

Ja iltapesu ja upea auringonlasku kuuluivat tietysti ohjelmaan sinäkin iltana.

Loma ihan Kuutamolla 1

Muistanet vielä, että viime kesänä vietin Tuomelassa koko loman ajan. Tänä kesänä sen sijaan lomanviettopaikkani vaihtui Kuutamoksi. Näin syystä, että Tuomelasta tuli kesäkuun puolessa välissä virallisesti Kuutamo-niminen tontti ja siirryin vihdoin sen viralliseksi omistajaksi. Oikeastaan molemmat nimet jäävät silti voimaan, sillä talo on edelleen Tuomela, vaikka tontti saikin uuden nimen jaettaessa.

Koska loma vietettiin keskisessä Järvi-Suomessa, niin mikäs sen parempi avauskuva voisi olla, kuin "Kappale kauneinta Suomea"!

Kesäloma alkoi juhannukselta, joten on sopivaa aloittaa kuvakierroskin ensimmäisten lomapäivien tunnelmista.

Odotahan, kun käyn hakemassa mukillisen kahvia nenän alle, sillä näitä riittää...

Juhannusaaton aattoiltana saavuin mökille todetakseni, että vielä "keinovalomme" pelaa yhtä hyvin, kuin viimekin syksynä. Valo saa akusta voimansa.

Nukuttuamme ensimmäisen  yön mökin viileässä kammarissa, alkoivat puuhat ulkona toden teolla. Isäntä pystytti lisäkatoksen pihallemme. Talveksi se oli pakko purkaa, sillä se ei olisi kestänyt säiden armoilla.

Myös mukava, suurempi grilli saatiin täksi kesäksi kuljetettua paikalle ja sen paikka tulisi olemaan keskellä tätä pystytettävää katosta.

Kun katos oli valmiina, alkoi valtaisa niittotyö. Heinää kasvoi pitkänä joka puolella ja se päätettiinkin pistää "koristeeksi" seipäälle. Sitä varten mies oli jo aiemmin kuljettanut hangon ja seipään paikalle.

Minä touhusin sillä aikaa sisätiloissa petivaatteita tuulettaen, yleisilmettä siivoillen ja tavaroita purkaen. Välillä kävin aina ottamassa kuvia töiden etenemisestä ulkosalla. Puupinokin näytti taas vähän repsahtaneen. Sekin piti käydä korjailemassa kuntoon.

Päivällä mies lähti kaverinsa kanssa pystyttämään kokkoa iltaa varten. Se olisi järjestyksessään toinen kerta, kun rakennamme kokon rannalle. Viime kesänä se otettiin hyvin vastaan ja muistaakseni kerroinkin, että siksi päätimme tehdä siitä eräänlaisen tradition.

Ylimääräinen vene suojasi lähellä majailevaa katajaa.

Kun katos oli saatu valmiiksi...

...oli lepohetken aika. Vieraamme oli tuonut kahvileivät tullessaan ja oli mukava hörppiä iltapäiväkahvit monenlaisen touhun lomassa omassa mökkipihassamme. Vieras toi myös juhannusruusun tullessaan pöytäämme koristamaan.

Ilta-aurinko paistoi kauniisti puiden välistä katokseemme. Mökkipihaan paistaa hyvin vähän aurinko mihinkään aikaan päivästä, sillä pihaa varjostaa puita vähän joka puolelta. Kunhan ehditään, mietitään mitkä niistä voitaisiin poistaa.

Kaikkeen ei voi kuitenkaan vaikuttaa, sillä osa metsästä ja puustosta on rajanaapurien puolella. Meillä on kaikenkaikkiaan 4 rajanaapuria ja yhtä sivua halkoo joki.

Heinätkin olivat päätyneet seipäälle ja nyt saisivat koristaa pihaamme koko kesän ajan.

Kun ilta saapui, oli aika lähteä tuttavien luokse saunomaan ja sen jälkeen porhalsimmekin jo rannalle odottamaan kokon sytytystä. Mukavasti oli sakkia jo saapunut paikalle ja lisää valui pikkuhiljaa. Ilta-aurinko paistoi kirkkaasi järveltä päin.

Kokko sytytettiin tasan klo 21.37 ja se suorastaan roihahti liekkeihin.

Väkeäkin oli jo ihan kiitettävästi paikalla.

Parhaimmillaan kokko oli todella suurissa liekeissä ja ihmiset pitivät näkemästään. Lähes kaikki olivat ennestään tuttuja keskenään, eikä kenenkään tarvinnut seisoskella yksin, jos niin ei halunnut. Makkaraakin olisi päässyt rannan pienessä grillissä paistamaan, mutta näytti, että suurin osa keskittyi kokkoon ja jutustelemaan vanhojen ystävien ja naapureiden kesken.

Koska ilma oli kuiva ja tuulinenkin, kokko paloi reipasta tahtia. Vähän yli puolessa tunnissa jäljellä oli enää pieni "nuotio" alkuperäistä.

Aurinko alkoi vaipua mailleen järven taakse ja jotkut virittelivät kesä- ja kokkolauluja. Laskimme, että parhaimmillaan paikalla oli vähän yli 50 henkeä, joka on reilusti yli puolet enemmän, kuin viime kesänä. Tällä kertaa olimmekin ilmoitelleet asiasta jo ilmoitustauluilla, kyläkaupalla jne., joten siitä tiedettiin nyt hyvissä ajoin etukäteen.

Puoli yhdentoista jälkeen suurin osa malttoi vielä kerääntyä ryhmäkuvaankin, ennen kuin väki alkoi pikkuhiljaa tehdä lähtöä kuka minnekin.

Oli todella mukava ilta ja ihana tavata niin tuttuja kuin tuntemattomiakin, sukulaisista puhumattakaan. Sellaisiakin "pikkuserkkuja" sattui paikalle, joita en ollut tavannut kuin joskus hamassa nuoruudessa.

Kun muut olivat jo lähteneet, jäimme vielä pitkäksi aikaa vahtimaan, että kokko sammuu ja ihailimme samalla keskikesän kaunista yömaisemaa!

Kiitoksia kaikille, jotka olitte mukana tällä kertaa! Toivottavasti tapaamme taas ensi juhannuksena!